Kuka meillä määrää kaapin paikan?

Tulee ihan Joel Hallikainen ja vanha kunnon Tuttu juttu -ohjelma mieleen. Nyt ei kuitenkaan ole kyse parisuhteen laadusta, vaan kiperistä kiintokalusteiden valinnoista.

Kaappien paikat määriteltiin alunperin sujuvassa yhteistyössä Plusarkkitehtien Tarun kanssa. Sen jälkeen alkoi kiivas pohdinta ja selvitystyö siitä, mistä kaapit ostettaisiin. Halusimme panostaa laatuun, etenkin keittiön osalta. Muistutuksena hieman kuvia meidän moodboardista, niin päästään kärryille siitä, millaista fiilistä meidän kotiin haetaan kiintokalusteilla.

Keittiön fiilistelykuva

Valkoista mustan lisäksi

Päätimme rajoittaa kilpailutusta sekä kiire- että tunnesyistä. Ei vaan riittänyt rahkeet käydä läpi isoa määrää toimijoita, joita tämä maa on pullollaan, etelänaapurista puhumattakaan, Päädyimme pyytämään tarjousta kolmelta eri firmalta: tunnetulta, tykätyltä ja suositellulta eli Puustellilta, Opdecolta ja Keittiökalustetukku White Forestilta. Näistä kaikista saimme mukavaa ja asiantuntevaa palvelua. Puustellin nyt tuntee kaikki, mutta Opdecoon tutustuimme vuoden takaisilla Habitare-messuilla. Ihastuimme siellä heidän mallikeittiöönsä ja yrityksen kotimaisuus ja yksilöllisyys oli meille iso plussa. White Forestiin taas tuli suositus rakentavalta ystäväpariskunnaltamme, joiden kaikki kiintokalusteet tulevat WF:lta. Valitettavasti yhteistyö White Forestin kanssa tyssäsi siihen, että heidän myyjänsä joutui jäämään sairaslomalle eikä yritys ikinä pystynyt tekemään meille tarjousta. Mälsää, sillä olisimme mielellään verranneet heidän hintaansa Puustelliin ja Opdecoon. Puustellin kanssa taas keskusteltiin pitkään ja hartaasti. Sieltä löytyi myös paras ovimalli, joka hurmasi meidät ja sai vakuuttumaan siitä, että meidän keittiöstä tulee kuin tuleekin musta! 

Puustelli ja Opdeco kilpailivat pitkään meistä asiakkaina. Lopuksi Opdeco vei pitemmän korren Puustellin upeasta ovimallista huolimatta alla olevista syistä.

• Kiintokalustesuunnitelmia katsoessa Puustelli sanoi aina, että tulee hieman halvemmaksi ottaa stardardimittainen kaappi ja laittaa esim. yläpuolelle peitelevy. Opdeco ei ikinä maininnutkaan standardimittaa - tarjous tehtiin suoraan kiintokalustesuunnitelmassa olevien mittojen mukaan.
  
• Puustellilla kaappien rungot tehdään edullisemmasta levystä (niin kuin kaikkialla) ja rungon jäädessä näkyville sen eteen tehdään päätylevy asiakkaan toivomasta materiaalista. Tämä tuo aina noin kaksi senttiä lisää kaappien leveyteen per pääty. Opdeco tekee rungon näkyville jäävän sivun suoraan asiakkaan toivomasta materiaalista. Ei siis ylimääräisiä senttejä reunoille.
  
• Opdeco teki hurjasti töitä, että löysi meille samanlaisen mäntyviiluisen oven kuin Puustellilla. Heillä ei ollut tällaista mallistossaan ja sen löytäminen ei ollut ihan helppo juttu. Mutta se löytyi!
  
• Opdecon hinta oli asennuksineen edullisempi. Ja silti kaikki kaapit ovat juuri meidän toivomien mittojen mukaan.

Tykätty siis voitti tällä kertaa eli me ollaan Opdecon onnellisia asiakkaita! Heiltä tulee meille myös muutama mittatilaushuonekaluja: alakerran arkiolohuoneen tv-taso, työhuoneen pöytä sekä parven peitelevy. Varmaan ihan pöhköä sanoa, mutta jotenkin tuntuu, että Opdecon mukana tulee pieni pala luksusta, kun kaikki tehdään juuri niin kuin pyydät. Ja silti hinta oli markkinajätti Puustellia edullisempi. Nyt pitää vaan malttaa odotella pitkään ja hartaasti, että talo saadaan kasaan ja kaapit paikoilleen :)

Ihanan isot inhottavat ikkunat

"Paljon isoja ikkunoita", lukee boldattuna meidän unelmakotitiedostossa, joka aikoinaan lähetettiin sähköpostin liitteenä arkkitehdillemme Jani Lahdelle. Se oli niin helppo kirjoittaa paperille ymmärtämättä, mitä kaikkea se loppujen lopuksi tarkoittaa ihan konkreettisesti. Isoja ikkunoita puolsi modernin yleisilmeen lisäksi talon hieno sijainti. Isot ikkunamme näyttävät etelään ja länteen - eteläinen naapuritonttimme on rakentamaton ja länsipuolen naapuri jää selvästi talomme alapuolelle. Kadulta meidän ikkunoista ei näy juuri sisäkattoa kummempaa. Naapureiden uteliaat katseet eivät siis olleet este isoja ikkunoita toivoessa.

Kerrataanpas vielä havainnollistavan kuvan avulla, missä kaikkialla meillä on isoja ikkunoita.

Otetaanpa taas yksi lista avuksi, jotta isojen ikkunoiden aiheuttamat katalat seuraukset havainnollistuvat tarvittavalla vakavuudella. Puhumattakaan siitä, että ikkunat itsessään ovat pirun hinnakkaat.

1. Lörppä talo. Espoon kaupunkia huolestuttaa, että meidän talo huojuu tuulessa, koska iso osa yhdestä seinästämme on lasia. Honkataloja tämä nauratti siihen asti, kunnes heidän piti kielikuvallisesti vääntää itsensä rinkeliksi, jotta talon rakennekuvat hirsikerroksien osalta menivät valvonnassa läpi. Tästä ei meille onneksi seurannut taloudellisia kustannuksia, mutta viivytyksiä aikatauluihin kyllä.
   
   
2. Olohuone vai sauna, osa 1. Vaikka Suomen kesät eivät niitä hurjaa mainetta maailmalla, niin muutama semilämmin päivä nostaa pieni-ikkunaisenkin talon sisälämpötilaa kummasti. Miten siis käy meidän uuden rakkaan kodin, johon aurinko porottaa pitkälle iltaan asti? Arkkitehtimme suositteli harkitsemaan UV-kalvoja ikkunoihin ja Honkatalot taas ehdotti perehtymään screen-verhoihin. Isäntä teki työtä käskettynä ja tässä tulos: noin 15 000 euron potentiaalinen lisälasku! Kelataanpa vielä hieman taaksepäin. UV-kalvoihin perehtymisen jälkeen totesimme, että niistä saatu hyöty ei mitä todennäköisimmin riitä meidän pätsin taltuttamiseksi. Lisäksi kaikkina muina vuodenaikoina UV-kalvot blokkaavat auringon lämmittävää vaikutusta juuri silloin, kun siitä voisi olla iloa. Isäntä ryhtyi seuraavaksi tutkimaan screen-verhojen maailmaa. Sieltä löytyikin hieno vaihtoehto, FixScreen-verhot. Nämä verhot pitävät sisälämpötilat kurissa peittämättä kuitenkaan näkymää ulos. Vetoketjujärjestelmän ansiosta verhot eivät heilu tuulessa ja önniäisetkin pysyvät kurissa kuulemma jonkin ihmetekniikan ansiosta. Kuulostaa mainiolta, eikö?! Mutta se "mutta" onkin tuo huikea lisäkustannus, minkä verhot tuovat tullessaan. Me päädyttiin lopulta sellaiseen ratkaisuun, että otettiin nämä verhot huomioon suunnitteluvaiheessa siten, että hirsiin on tehty valmiiksi kolot kasettien ja muiden tilpehöörien piilotusta varten. Jos rahat siis riittävät verhojen hankintaan, niin niiden asentaminen onnistuu helposti jälkikäteen.
   
   

   

   Lähde: Studio Dekosol

   

   Lähde: Studio Dekosol

3. Olohuone vai sauna, osa 2. Tuli meille screen-verhot tai ei, kodin sisäilman viilennystä täytyi miettiä myös talon ilmanvaihtoasioita suunnitellessa. Meillä oli vaikeuksia päättää konvektorin ja tuloilman jäähdytyksen välillä. Koska konvektorien sanottiin olevan tehokkaampi vaihtoehto, niin päädyimme siihen juurikin isojen ikkunoiden takia. Tästä siis taas kärsittiin euro jos toinenkin.
   
   
4. Missä lähin seinä? Yllättävä ongelma ilmeni sähkösuunnitelmia tehdessä. Isojen ikkunoiden ja seinän sisään menevien liukuovien yhdistelmä osoittautui haastavaksi. Yhtäkkiä meillä ei ollutkaan paikkaa, mihin laittaa valokatkaisijoita. Päädyimme siis langattomaan kytkimiin, joista taas lisälasku.
   
   
5. Urakoitsijaparka vastaavan mestarin kanssa murehtii myös lattiapinnasta alkavia ikkunoita. Näitä on kuulema huomattavasti vaikeampi rakentaa, kun asiat pitää olla millilleen oikein lattiarakenteita tehdessä. Haastetta tuottaa myös lattiamateriaalin asennus ja sen listoitus ikkunaan nähden. Onneksi arkkitehtimme vinkkasi alumiinisesta U-listasta, jolla kelluvan lattiamateriaalin lopetus ikkunan eteen pitäisi onnistua tyylikkäästi. Tämä kohta on siinä mielessä kiva, että siitä ei aiheudu harmaita hiuksia meille, vaan urakoitsijallemme :)
   
   
6. Nenän ja sormenjäljet. Näitä on kestettävä väsymiseen asti, koska ikkunat ovat kaikkien talossa asuvien pienten porsaiden korkeudella. Puhumattakaan ikkunoiden ulkolasien pesusta etenkin toisen kerroksen kohdalla. Asia, minkä pyrin painamaan pois mielestäni heti, kun tämä kappale on kirjoitettu loppuun!
   
   

   

   Meidän lasit näyttää varmaan jokseenkin tältä :)

Hurja lista, jonka kuitenkin kumoaa yksi simppeli asia. Isot ikkunat ovat vain niin upeat. 

Porrasrakkautta ensi silmäyksellä

Sydän tykyttää, pulssi nousee ja kädet vähän hikoilee. Ensirakkauden oireita. Lievästi samalaisia ilmiöitä sain, kun näin ensimmäistä kertaa meille tulevat portaat. Kyseessä oli kuitenkin hieman kielletty rakkaus. Tässä kohtaa olisi ollut syytä olla järkevä ja tehdä pientä säästöä. Kyseessä on kuitenkin portaat - asia, mitä pitkin kiivetään kohdasta A paikkaan B. Mutta (sana, joka kumoaa kaiken sitä ennen sanotun) me haluttiin enemmän. Ja minä juuri ne, mille sydämeni niin haikoisasti sykki. Kaikki rakkaustarinat täytyy kuitenkin aloittaa alusta, joten eipä hypitä asioiden edelle.

Portaiden paikka tuotti suunnitelmia tehdessämme jonkin verran päänvaivaa. Me kuitenkin alusta asti sanottiin, että halutaan myös portaisiin hieman designia. Silti Jani Lahden ehdottaessa niiden sijoittamista isojen ikkunoiden eteen, ensimmäinen reaktiomme oli lievästi epävarmuutta herättävä. Pari yötä asiaa pohtiessa ja arkkitehdin visioon virittäytyessä päätimme uskaltaa tehdä epätavallisemman ratkaisun ja jättää portaat Janin ehdottamalle paikalle.

Portaiden sijainti ykköskerroksessa

Näyttävä sijainti isojen ikkuiden edessä

Tämä paraatipaikka toi väkisinkin lisäpaineita porrasvalinnalle. Ne ovat ensimmäinen asia, jonka ihmiset näkevät meille tullessaan. Ja vielä tärkeämpää, ne ovat ensimmäinen asia, minkä me näemme kotiin tullessamme. Ne näkyvät täysin myös terassilta, joten nyt oli selvää, että panostettava on. Mutta ei vielä ihan "all in" -huusi kirstunvartija mielessäni! Alusta saakka oli selvää, että haluamme modernit ja sirot portaat. Sisustussuunnitelmien jälkeen tarkentui, että portaiden runkoon halutaan mustaa terästä, askelmat mustaa puuta ja kaiteet lasia sirolla mustalla johtimella. Mistä nämä kaunokaiset sitten löydettäisiin?

Ehdotus perehtyä Grado Design Oy:n portaisiin tuli Plusarkkitehdeilta. Ja sieltä nettisivuiltahan ne löytyivät: Kide-portaat. Gradon slogan on "Kotisi kaunein kaluste". Voi kuulostaa hieman paksulta (melkein yhtä paksulta kuin tämän blogin ensimmäinen kappale :), mutta siinä on kyllä perää. Me siis päätettiin suhtautua porrashankintaan juuri tällä periaatteella. Kirstunvartija päässäni ei kuitenkaan vielä vaiennut. Niinpä päätin tarttua muiden raksaajien tietotaitoon ja lähdin Facebook-ryhmissä kyselemään neuvoja, mistä saisin "kopioitua" halvemmalla rakkaat Kide-portaani. Sain hyviä vinkkejä, monia esimerkkikuvia ja firmojen yhteystietoja lähinnä eteläiseltä naapuriltamme. Monia kyllin hyviä vaihtoehtoja tuntui löytyvän. Olisi pitänyt vain tinkiä muutamista pienistä yksityiskohdista. Kestää se, että kiinnikkeitä, ruuveja ja pultteja näkyy portaiden rakenteissa. Tai se, että LED-valot pitää taiteilla portaisiin erikseen, jolloin virheiden ja yIimääräisten ongelmien mahdollisuus kasvaa huomattavasti. Sitten oli vielä tuo ihana puoliso, joka olisi halunnut portaat, jossa on teräspalkki keskellä porrasta, kuten Zeta Desigin BEAM-portaassa.

Lähde: Zeta Design Oy

Kirstunvartija halusi hintatietoja ja hankki niitä myös. Tuskastui. Pohti ja puntaroi öisin vauva tissillä, mennäkö "all in" vai checkata pari kierrosta. Kunnioittaako isännän mielipidettä ja harkita palkkiportaita. Tämä rakkaustarina sai kuitenkin onnellisen lopun. Erittäin hyvän palvelun hengessä  käyty kädenvääntö Grado Designin kanssa päätyi siihen, että me tarjotaan yksille onnellisille Kide-portaille koti meidän modernista hirsitalosta. Kirstunvartija mielessäni huokailee, että voipi olla, että nämä portaat jäävät pitkäksi aikaa meidän ainoaksi kalusteeksi. Rakastunut minä taas huokailee onnesta ja viis veisaa budjetin paukkumisesta.

Meidän Kide-portaat tulevat näyttämään jokseenkin alla olevan kuvan mukaisilta. Iso ero on tosin väri. Meidän portaisiin tulee musta runko, mustaksi petsatut tammiset aselmat sekä lasiset kaiteet mustalla sirolla käsijohteella. Haluttiin portaista mustat, sillä kun niihin kerta panostetaan, niin saavat herättääkin huomiota! Musta värimaailma toistuu myös monessa muussa kohtaa kiintokalusteita, kuten eteisen kaapeissa. Kuvaan meidän kaunokaiset sitten, kun saapuvat pysyvään kotiinsa :)

Lähde: Grado Design Oy

Ja sen pituinen se. Yksi hankinta-, ei kun rakkaustarina, on tullut päätökseensä :)