tiistai 6. helmikuuta 2018

Uusi vuosi, uusi projekti!

Uusi vuosi on usein täynnä kaikenlaisia lupauksia: kirjoitan blogia kerran viikossa, kitisen vähemmän, vietän tipattoman tammikuun ja sen sellaista. Minähän en tänä vuonna sortunut minkään sortin lupauksiin, vanhana ja viisastuneena. Sen sijaan päätin aloittaa uuden projektin, mikä onkin pitänyt minut kovin kiireisenä - blogiakaan en ehdi tältä aikaavievältä hommalta raapustaa. Tämän mahtavan uuden projektin nimi on Rakennuskilot! Erittäin vaativa projekti, täytyy myöntää. On todella uuvuttavaa iltaisin keskittyä siihen, että jaksaisi syödä vähintään puolikkaan suklaalevyn ja toisinaan hieman salmiakkiakin. Tai luopua ruuanlaiton ilosta ja kurvata kultaisten kaarien kautta kotiin. Mutta minä olen uhrautuvainen nainen ja sitoutunut uuteen projektiini!

Onneksi tämä toinen, huomattavasti vähemmän kuormittava Modernisti hirteen -projekti, tukee minua uusissa haasteissani. Tässäpä lista asioita, joiden jälkeen on helpompi joustaa omista haluistaan ja tarttua vastentahtoisesti Fazerin siniseen.
  1. Juuri viimeisen maalipintansa saanut satoja tunteja tasoitettu katto, johon on unohtunut kokonaan tehdä tarvittavat toimenpiteet tulevaa kattoliesituuletinta varten. 
  2. Viisi senttiä mystisesti siirtynyt vaatehuoneen ovi, joka sekoittaa kaikki kiintokalustesuunnitelmat.
  3. Edelleen vesieristämätön toisen kerroksen katto/terassi, joka aiheuttaa keskivaikean paniikkikohtauksen aina kun sataa ja silloin tällöin öisinkin.
  4. Valmiit sähkövedot juuri sellaisille kaiuttimille, joita ei voikaan asentaa kylpyhuonetiloihin.
  5. Kansainvälistymistä hakeva yritys ja kaksi alle kolmivuotiasta kerubia.
Niin kuin huomaatte, minulla on erinomaiset edellytykset onnistua uudessa projektissani. Ja ylpeänä voin todeta, että onhan niitä rakennuskiloja kertynytkin! Listaakin voisi jatkaa vielä tovin, mutta rajansa kaikella. Jos ja kun heittää hyvästit sarkasmille, niin väsymystä on ilmassa. Valoa tunnelin päässä näkyy kuitenkin pikkuisena pilkkuina raskainakin hetkinä, joten jaksaa jaksaa - periksi ei anneta! Seuraavan kerran, rakkaat kaksi lukijaa, jotka olette vielä pysyneet aktiivisina blogin seuraajina, lupaan olla kitisemättä ja kirjoittaa teille reippain mielin jostain kivasta raksateemasta :)

Nyt pulskaksi muuttunut rakennuttaja vaikenee muutaman viimeaikaisen raksakuvan saattelemana...

Keittiön takaseinä on saanut jo ensimmäisen kerroksen mustaa maalia.

Yläkerrran katto on jo hyvällä mallilla.
Pian päästään käsittelemään myös hirsiä.


V¤"%")!n terassi.

Pikkujätkä saunoo :)