Uusi vuosi on usein täynnä kaikenlaisia lupauksia: kirjoitan blogia kerran viikossa, kitisen vähemmän, vietän tipattoman tammikuun ja sen sellaista. Minähän en tänä vuonna sortunut minkään sortin lupauksiin, vanhana ja viisastuneena. Sen sijaan päätin aloittaa uuden projektin, mikä onkin pitänyt minut kovin kiireisenä - blogiakaan en ehdi tältä aikaavievältä hommalta raapustaa. Tämän mahtavan uuden projektin nimi on Rakennuskilot! Erittäin vaativa projekti, täytyy myöntää. On todella uuvuttavaa iltaisin keskittyä siihen, että jaksaisi syödä vähintään puolikkaan suklaalevyn ja toisinaan hieman salmiakkiakin. Tai luopua ruuanlaiton ilosta ja kurvata kultaisten kaarien kautta kotiin. Mutta minä olen uhrautuvainen nainen ja sitoutunut uuteen projektiini!
Onneksi tämä toinen, huomattavasti vähemmän kuormittava Modernisti hirteen -projekti, tukee minua uusissa haasteissani. Tässäpä lista asioita, joiden jälkeen on helpompi joustaa omista haluistaan ja tarttua vastentahtoisesti Fazerin siniseen.
- Juuri viimeisen maalipintansa saanut satoja tunteja tasoitettu katto, johon on unohtunut kokonaan tehdä tarvittavat toimenpiteet tulevaa kattoliesituuletinta varten.
- Viisi senttiä mystisesti siirtynyt vaatehuoneen ovi, joka sekoittaa kaikki kiintokalustesuunnitelmat.
- Edelleen vesieristämätön toisen kerroksen katto/terassi, joka aiheuttaa keskivaikean paniikkikohtauksen aina kun sataa ja silloin tällöin öisinkin.
- Valmiit sähkövedot juuri sellaisille kaiuttimille, joita ei voikaan asentaa kylpyhuonetiloihin.
- Kansainvälistymistä hakeva yritys ja kaksi alle kolmivuotiasta kerubia.
Niin kuin huomaatte, minulla on erinomaiset edellytykset onnistua uudessa projektissani. Ja ylpeänä voin todeta, että onhan niitä rakennuskiloja kertynytkin! Listaakin voisi jatkaa vielä tovin, mutta rajansa kaikella. Jos ja kun heittää hyvästit sarkasmille, niin väsymystä on ilmassa. Valoa tunnelin päässä näkyy kuitenkin pikkuisena pilkkuina raskainakin hetkinä, joten jaksaa jaksaa - periksi ei anneta! Seuraavan kerran, rakkaat kaksi lukijaa, jotka olette vielä pysyneet aktiivisina blogin seuraajina, lupaan olla kitisemättä ja kirjoittaa teille reippain mielin jostain kivasta raksateemasta :)
Nyt pulskaksi muuttunut rakennuttaja vaikenee muutaman viimeaikaisen raksakuvan saattelemana...
 |
| Keittiön takaseinä on saanut jo ensimmäisen kerroksen mustaa maalia. |
 |
Yläkerrran katto on jo hyvällä mallilla.
Pian päästään käsittelemään myös hirsiä. |
|
 |
| V¤"%")!n terassi. |
 |
| Pikkujätkä saunoo :) |
Hehee hauska postaus, sarkasmilla pärjää kummasti:) Olen seurannut blogiasi alusta asti, todella upea koti teille on tulossa. Välillä varmasti työmäärä tuntuu tajuttomalta, jokainen päivä kuitenkin vie lähemmäs muuttopäivää, tsemppiä teille!
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! Ne tulee aina tarpeeseen! Nyt pitää vaan ratkaista yksi ongelma kerrallaan ja pitää katse tiukasti kaukana siintävässä maalilinjassa.
PoistaTäällä Kotipizzan vieressä ja R-kioskin yläpuolella raksakämppää pitävä, viikottaista vitutusta kärsivä kanssarakentaja ilmoittautuu Rakennnuskilot-projektiin, jossa on omin voimin jo hyvinkin kunnostautunut. Olen kyllä kuullut huhuja, että jotkut laihtuisivat ja lihaksistuisivat rakentaessa mutta se lienee urbaania legendaa vain...Olen kyllä myös kuullut, että nämä vitutuksen aiheet unohtuisivat onnellisesti muuton jälkeen, sitä päivää odotellessa.
VastaaPoistaTähän kiloprojektiin mahtuu hyvin mukaan - tervetuloa vaan! :) Ja totean, että me ollaan kyllä onnekkaita siinä suhteessa, että saadaan vielä toistaiseksi asua täällä vanhassa kodissa ja todennäköisesti myös muuttoon asti. Joku asia on siis ihan hyvin! Kovasti tsemppiä teidän sijaisasumiseen ja raksailuun!!!
PoistaTeille tulee niin ihana koti! Minäkin oon jokaisen tekstin lukenut ja aion jatkossakin :)
VastaaPoistaHahaha ja joo , raksakiloja tuli meikäläisellekin. Naivina kuvittelin, että raksan jälkeen olisin timmi lihaskimppu. Ehkä, jos sitä ois tarttunut rahkapurkkiin pitsan sijaan.. Tsemppiä projekteihin!
Hahhah, mä ajattelin ennen kuin rakentaminen alkoi, että varmaan sitten laihdun kun aherran niin paljon työmmaalla. Hehheh, ei se näköjään ihan niin mennytkään. :D Mulle jäikin pääosin kevyemmät hommat, joten ei ne kalorit niin kulunutkaan. Meidän tontilta on Ikeaan 4 kilmoetriä, joten aika usein on pitkän päivän päätteeksi päädytty Ikeaan syömään. ;)
VastaaPoistaMeillä muuten myös jännityksellä aina odotetaan sateita/plussakelejä. Meidän terassin kulman ja pääoven lipan yhtymäkohta jotenkin mystisesti vuotaa, joten pystyn samaistumaan tuohon listan kolmoskohtaan.