sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Tuoreet tontinomistajat

Nyt se sitten oikeasti tapahtui. Ympäri mennään yhteen tullaan - me siis päädyttiin kesäloman kynnyksellä ostamaan tontti, jota käytiin katsomassa kaikista ensimmäisenä  melkein vuosi takaperin, ja josta minä kärkkäästi sanoin, että tätä me nyt ei ainakaan osteta! Ihan liian kallis ja kamalasti töitä, ennen kuin edes pääsee rakentamaan! Johannes, meidän perheen visionääri, oli toista mieltä tontin potentiaalista, mutta ei onneksi hinnasta. Mutta kuinkas kävikään, monien tonttikatselmuksien ja jopa muutaman tarjouksen jälkeen minä hävisin pitkän väsytystaistelun (Johannes sanoisi tässä kohtaa, että tulin vihdoin järkiini) ja meistä tuli tiukan tinkaamisen jälkeen Suur-Leppävaarassa sijaitsevan rintamamiestalotontin omistajia.

Meille tontin sijainti on ollut alusta asti supertärkeää. Perheiden ja myös jonkin mystisen tunnesiteen takia haluttiin jäädä Espooseen. Etelä-Espoo oli liian kaukana, kun kehää pitkin pitää hurrutella molempien töihin. Palvelut piti olla lähellä. Meille sijainti oli loppujen lopuksi niin tärkeä, että budjettia ammuttiin nilkkaan jonnin verran jo projektin alkumetreillä :)


Siinähän se! Tontin länsiraja alkaa oikealla häämöttävistä tuijista ja kokonaispinta-alaa sillä on 963 neliötä. Vähän jopa ekstraa meidän tarpeisiin, mutta sijainti liian mainio antaakseen tämän pikkuseikan häiritä. Meidän onneksi kaava ei antanut rakentaa tontille mitään muuta kuin yhden omakotitalon, sillä paritalo-ostajat olisivat muuten jo napanneet tämän aarteen omakseen. Rakentamismääräysten suhteen kaava on tässä kaupunginosassa erittäin löyhä, mikä taas oli iso plussa lopullisia päätöksiä tehtäessä. Huono puoli oli ehdottomasti taas se, että tontilla on purkukuntoinen talo, joka valitettavasti tulee nostamaan maatöiden hintaa. Uusi koti tullaan rakentamaan niin korkealle kuin mahdollista eli tontin itäreunaan ja samalla mahdollisimman kauaksi kaikista naapureista.  Tässä kuva arkkitehdin luonnoksesta talon sijainniksi.


Kaavan lisäksi toinen myyjän kiusankappale näkyy alla olevassa kuvassa. Tontilla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen tuliasema, johon saatiin vasta juuri ennen kauppojen vahvistamista kajoamislupa. Mielipiteet tuliasemasta onkin jakaneet suvun hyvin kahtia! Toiset kiukkuavat, että tuliasema pitäisi säästää tai vähintääkin siirtää turvaan tontin toiseen osaan. Osa, minä mukaan lukien, sanoo, että matalaksi vaan. Aika näyttää kumpi leiri voittaa...

 

Seuraavassa blogissa:
  • miksi hirsitalo
  • miten valittiin talotoimittaja
  • mistä sopiva arkkitehti

10 kommenttia:

  1. Missä tuliasema on suhteessa uuteen rakennukseen, jääkö sen alle? Noista kivistähän saisi kivasti lasten hiekkalaatikon reunukset ;)

    VastaaPoista
  2. Tuliasema näkyy pienellä piiperryksellä tuossa asemointikuvassa, itäreunalla puoliksi talon alla. Koko homma on valitettavasti yksi kiinteä betonimöhkäle ja katsoin itsekin, että se näyttää tuossa kuvassa paljon sievemmälle kuin oikeasti. Siirtäminen voi siis osoittautua ihan liian vaivalloiseksi ja kalliiksi urakaksi.

    VastaaPoista
  3. Olisipa kiva, jos täällä blogissa olisi joku "seuraa"-nappi, koska muuten ei muista tätä seurata.

    Mielenkiintoinen blogi. Kivaa seurata, kun hirsitaloa rakentaa Espooseen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Kävinpä myös tutustumassa tarkemmin teidän blogiin ja aionpa seurata sitä jatkossakin! Lisäsin muuten ehdotuksesta "seuraa sähköpostilla"-toiminnan. Auttaisikohan se ihmisiä pysymään meidän matkassa mukana? :)

    VastaaPoista
  5. Kannattaa tutustua blogloviniin! :) Seuraaminen helpottuu. :)

    Tsemppiä urakkaan!

    VastaaPoista
  6. Jääpä kyllä harmillisesti uuden talon alle tuo tuliasema. Ja saako tuota edes ehjänä siirrettyä? Ja jos menee siirrettäessä hallitsemattomasti rikki (sieltä voi alkaa betoniraudoitukset irvistämään, eikä niitä saa millän takaisin?), jolloin tuskin sitä sitten enää jaksaa alkaa uudestaan kokoamaan? Eikä olisi välttämättä kauniskaan enää.

    Itse ostin myös aikoinaan omasta mielestäni ihan "neitseellisen tontin" Rakennusliike Henry Kataja Oy:n konkurssi ja kuolinpesältä. Myyntiä hoitava juristi eli pesänhoitaja ei osannut tontista muuta kertoa kuin pinta-alan ja osoitteen (ja se pinta-alakin meni väärin, eli KOY-muotoiseen tonttiin kuului lopulta yksi toinenkin maapala, josta kauppaa tehdessä ei ollut tietoa, mutta lainhuuto on lainhuuto, ja sen mukaisesti omistan nyt sitten molemmat maapalat.

    Neitseellistä tonttia kaivaessa tulikin nopeasti vastaan vaikka mitä, ja nopeasti selvisi myös, että onhan siinä asuttu aina - viimeksi vielä 1980-luvulla. Mutta sen jälkeen pajupusikko oli vallannut koko tontin.

    Tontilta löytynyt vanha betoninen kaivonkansi on nyt osa meidän betonista kivipihaa, vanhat betoniportaat pääsevät ehkä osaksi suihkulähdettä, samoin vanhoja tontilta löytyneitä tiiliä olen käyttänyt mm. takapihan puron rakentamisessa.

    Meillä myös oma talo siirtyi parilla metrillä ja talon päämittoja muutettiin siinä vaiheessa, kun tontilta löytyi niin iso vanha sokkeli, ettei sitä haluttu siirtää eikä ajaa kaatopaikalle. Vanhan sokkelin varaan ei myöskään uskallettu rakentaa, koska savimaan tontilla talo jouduttiin paaluttamaan.

    Jos omalta tontiltani olisin löytänyt vanhan tuliaseman, niin kyllä mä olisin yrittänyt sen säilyttää, tai vaikka uudenlleen käyttää esim. osana hiekkalaatikkoa - tai ehkä mä olisin rakentanut oman suihkulähteeni juuri siihen tuliasemaan. Sellaista suihkulähdettä ei sitten ihan kaikilla olisikaan.

    Myös Italiassa on aika nerokkaasti ja onnistuneesti saatu säilytettyä ja yhdistettyä uudisrakentamiseen kaikenlaista vanhaa, mitä tontilta on löytynyt. Rooman rautatieasemalla yksi McDonaldskin on rakennettu osaksi jotain vanhaa muuria.

    Kyllä mä näkisin, että tällä tavalla vanhaa historiaa säilyttäen tontti on arvokkaampi - jos vanhan säilyttäminen vain uudisrakentamisessa on suinkin mahdollista.

    Eikös tuohon tuliasemaan voisi rakentaa myös kukkien istutusaltaan (sen suihkulähteen lisäksi ;-), jolloin taloa hiukan siirtämällä ja mukailemalla siihen saisi hyvät näkymät vaikka suoraan ikkunasta? Tai sitten tämä tuliasema voisi olla jollakin tapaa yksi osa tulevaa terassia? Terassilaudat voisivat ottaa muotoa tuliasemasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä ideoita Mika! Olisihan se minustakin hienoa, jos tuo tuliasema saataisiin säilytettyä. Johannes erityisesti miettii tähän ratkaisuja. Tontilla olisi sille hyvin tilaakin ja kyllähän historian säilyttäminen on arvokasta. Mutta jos se onkin TOSI arvokasta, niin siinä kohtaa tämä kirstunvartija saattaa tiukentaa nyörejä. Tämä homma ratkeaa varmaan siinä vaiheessa, kun saadaan maaurakoitsijat paikan päälle aloittamaan töitä ja päästään konkreettisesti näkemään, onnistuisiko siirto ja millaisella vaivalla ja kustannuksella. Taloa emme kuitenkaan lähde aseman takia siirtämään, sillä tuliasema on paljon isompi kuin kuvissa näyttää ja jos taloa ei sijoiteta aivan tontin itäreunalle, emme saa sitä enää tarpeeksi korkealle, että näkisimme länsipuolen naapuritalon yli. Päivitellään blogia tämän osalta, niin saatte selville, kuinka tässä jännitysnäytelmässä lopulta kävi ;)

      Poista
  7. Kannattaisiko sun asemoida talo siten et jää tilaa toisella vaikka pienemmälle talolle kun kaava kuitenkin muuttuu jossain vaiheessa? Uusi yleiskaava antaa lisää mahdollisuuksia ja vielä joskus haluat esim vanhemmat viereen hoidettavaksi tms. Tai lapselle eka kämppä tms

    VastaaPoista
  8. Kannattaisiko sun asemoida talo siten et jää tilaa toisella vaikka pienemmälle talolle kun kaava kuitenkin muuttuu jossain vaiheessa? Uusi yleiskaava antaa lisää mahdollisuuksia ja vielä joskus haluat esim vanhemmat viereen hoidettavaksi tms. Tai lapselle eka kämppä tms

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti! Täytyypä pohtia asiaa vielä kertaalleen tältäkin kantilta.

      Poista