torstai 7. syyskuuta 2017

Hirret tulloo, hirret tulloo!

Pikku juttu, yhtään en ole ollut innoissani. Ja yhtään ei ole ollut vaikeuksia päästä tähän pisteeseen. Ja Pinokkion lailla nenä venyy.

Kaksi epävarmaa teiniä haparoimassa peiton alla; toisiaan hylkivät magneetit, joita yrität epätoivoisesti painaa yhteen; neliön mallinen muotopala, jota kaksivuotias vimmalla tunkee pyöreään koloon. Tällaisia mielikuvia on pyörinyt päässä viime päivien raksahaasteita ratkoessa. Meillä on siis ollut yhteensopivuusongelmia. Olen katkerana seurannut isäntää, joka kylmän viileästi ratkaisee ongelmia niiden ilmetessä, kun taas minulla harmaita hiuksia nousee potenssiin kaksi ja vingun sekä vikisen enemmän kuin meidän kaksivuotias taapero.

Mutta kuitenkin kumoaa kaiken edellä sanotun. Ongelmat on ratkottu, telineet on pystytetty, piha on siivottu, kellarin lattia valettu, nosturi kasattu ja HIRRET OVAT SAAPUNEET! (aivoissa huutaa satapäinen mieskuoro samalla hoosiannaa!)

Kellarin betonivalut tehtiin viime tipassa.
Telineitä kasattiin myös hurjaa vauhtia, sillä sivutäyttöjä ei
pystytty tekemään ennen hirsitoimituksen tuloa.
Tässä vasta noin kolmasosa meille tulevista hirsistä.
Ei ollut toivoakaan mahduttaa kaikkia kerralla tontille :/
Meidän länsinäkymä yläkerran korkeudelta. Aaah!
Panoramakuvaa rakennustelineiden eteläseinustalta.

P.S. Minä vietin vähintään vartin kaivelemassa hirsiä muovikääröistään ja nuuskimassa niitä autuaana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti