Näytetään tekstit, joissa on tunniste katto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Pintaa pukkaa

Nyt on se aika rakennusvaihetta, kun aiemmin tehdyt päätökset testataan käytännössä. Pelottava vaihe, mutta myös pääsääntöisesti kutkuttavan palkitseva. Sitä kävelee työmaata kohden kädet hiessä ja miettii, että olikohan se maali- tai lattiavalinta sittenkään oikea. Toki tätä ennen on jo herätty muutaman kerran aamuyöstä sama huoli takaraivolla. Ja se onnen ja helpotuksen tunne, kun valitsemasi materiaali näyttää kuin näyttääkin hyvältä! Nyt on siis aika raportoida, mitä pintamateriaaleja meidän kodista löytyy :)

Yksi hirsirakentajien eniten keskustelua herättävistä vakkariaiheista on hirsien käsittely. Pää pyörällä on luettu kaiken näköistä keskustelua ja blogia eri ratkaisuista. Ehkä ainoa asia, mikä meille on ollut alusta asti selvä, on se, että luonnollista puupintaa meillä ei jää näkyviin. Yhtään. Kyllä, perinteiset hirsirakentajat saa nyt huokailla ahdistuksesta, mutta muistakaa, että me ollaankin käännynnäisiä kivitalorakentajia ;) Mustaa, valkoista, minimalistista ja modernia on meidän juttu. Hirsien käsittelyssä päädyimme lopulta valkokuultoon, sillä puu on meidän mielestä liian upea materiaali piilotettavaksi kokonaan. Mutta mikä hiton valkokuulto? Me mentiin sillä ainoalla tuotteella, mikä oltiin nähty livenä, Honkatalojen omistajan Mikko Vainionpään kauniissa kotitalossa. Tässä kohtaa täytyy myös mainita, että minä olen harvinaisen laiska ja saamaton ihminen työelämän ulkopuolella. Joten kun Mikon ja Katan kodissa käytetty Diotrolin Aquatroll Täferweiss -kuultovaha näytti meidän hirsipaneelikokeilussa kauniilta, ei tämä laiskiainen jaksanut edes kokeilla muita vaihtoehtoja. Aquatroll on vesiohenteinen ja luonnonmukainen vaha, jossa on tehokas UV-ehkäisy puun tummumista vastaan. Mistään perinteisestä rautakaupasta tätä mystistä alpeilta saapuvaa ainetta ei löytynyt, mutta onneksi Kuopiosta löytyi mainio maalikauppa, josta tuotetta sai tilattua näppärästi kotiinkuljetettuna. Kiitos vaan Kuopion Tapetti ja Väri!

Meidän pikkuinen työhuone, johon tulee ikkunan yläpuolelle kiinteä parvi
Livenä valkokuulto näyttää valkoisemmalta kuin kuvissa

Me päätettiin käsitellä kaikki muut hirsipinnat kuultovalkoiseksi paitsi sauna sekä alakerran arkiolohuoneen hirsiseinä. Tästä tullaankin siihen, että minun on tunnustettava kaksi isoa erätappiota mitä tulee isännän kanssa käytyihin viime aikojen tahtojen taistoihin. Toinen niistä tuli hyvin kalliiksi, kun päästiin hänet heikkona (ja laiskana) hetkenä yksin tekemään kodinkonevalintoja. Mielethän sieltä sitten tuli ja tietty ne kalleimmat. Toinen erätappio koski meidän arkiolohuonetta, joka on nyt musta. Kokonaan musta. Kattoa myöten musta. Musta.

Tässä kuvassa hirsiseinä vasta kertaalleen vahattuna

Mustaa, mustaa ja mustaa




Tuleva kurkistusikkuna eteiseen

On se kaunis!

Tähän mustaan ratkaisuun on isännällä toki erinomainen syy, jonka lähes kaikki miespuoliset rakentajat allekirjoittaa. Meidän mustaan arkiolohuoneen tulee videotykki valkokankaineen ja nyt on tärkeä maksimoida katseluelämys! Vaikka mustaan olohuoneeseen on ollut totuttelemista, niin täytyy sanoa, että se kuulostaa hurjemmalta kuin oikeasti on. Minä olen jopa vähän tykästynyt siihen, kattoa myöten. Ja musta hirsiseinä on jopa jollain tapaa upea. Koko homman mahdollistaa etelään avautua koko seinän ikkuna, joka kompensoi valollaan liiallisen synkkyyden.

Eteisen ja arkiolohuoneen väliin tulee liukuovi. Musta, tietenkin :)

Arkiolohuonetta lukuunottamatta meidän muut seinät on aikalailla valkoisia. Missään väliseinissä ei ole käytetty paneelia, vaan kaikki on valkoiseksi maalattua kipsilevyä. Myös kaikki katot ovat kipsattua ja valkoiseksi maalattua. Ja ai että minä tykkään! Kuka tietää, jossain vaiheessa saatan innostua maalaamaan  tai tapetoimaantehosteseinää mm. lasten makkareihin, mutta juuri nyt sielu lepää meidän puhtaissa valkoisissa seinissä.


Lattia meillä päätettiin jo projektin alkumetreillä sisustusarkkitehtimme Tarun ehdotuksen pohjalta. Taru suositteli meille Corkartin vinyylikorkkia, tarkemmin tuotetta Long Plank CW815. Tuota pientä vinyylikorkin palaa kiikutettiin paikassa jos toisessakin, mallailtiin kaiken näköistä pintaa vasten, oltiin varmoja ja sitten taas ei. Saimme Lektarilta erinomaista palvelua, kun kävimme heidän showroomilla katsomassa muitakin vaihtoehtoja, mutta silti CW815 piti pintansa. Kunnes ei enää. Viime metreillä todettiin, että se ei kuitenkaan ollut meidän makuun tarpeeksi harmaa ja päädyimme saman tuoteperheen toiseen vinyylikorkkiin, CP704. Voin sanoa, että tämän valinnan realisoituminen jännitti niin perhanasti! Lattia osoittautui upeaksi ja oli juuri sellainen kun haluttiinkin. Ainakin se vähä, mitä muistan! Miksi kukaan ei kertonyt, mikä antikliimaksi lattian asennukseen liittyy! Ehdit nähdä lattian realisoituvan juuri niin kauniiksi kuin toivoitkin ja kun kiiruhdat työmaalle muutaman tunnin päästä, se onkin peitetty ruman ruskean paperin alle. Tämä on naisten "blue balls" pahinta laatua!

Vinyylikorkissa on kaunista sävyvaihtelua

Lattia tulee meillä ikkunan karmin kanssa täysin samaan tasoon

Otettiin riski ja asennettiin lattia pidemmälle pätkälle kuin suositeltiin!

Pinnat kohtaa

Märkätiloista taidan kirjoittaa joku toinen kaunis kertaa eli minut tuntien todennäköisesti parin kuukauden päästä :) Muutto häämöttää jo ja jännitys alkaa tuntua nahoissa. Tämän hetken optimistinen aikataulu on, että päästään muuttamaan viikolla 15. Saa nähdä, kuinka käy! Tällä hetkellä työmaalla on kiintokalusteiden asennus meneillään ja LVIS-työt alkaa huomenna oikein rytinällä. Lopetetaan tämän päivän löpinät kuvaan meidät pian valmistuvasta keittiöstä :)

Pian kokkaillaan!

torstai 19. tammikuuta 2017

Taloustuskissa kiemurteleva rakennuttaja ei näköjään bloggaile

Jos joku asia tukkii luovuussuonen kolesterolin lailla, niin se on rahamurheet! Ensitreffit alttarille -ohjelman Mian termi "löyhässä hirressä" on sopinut erinomaisesti tämän tanttaran tunnelmaan. Toisaalta hyvä puoli on nyt se, että onpahan ainakin asiaa, mistä raportoida. Täyteblogi numero dos saa siis vielä odottaa.

Jotta ne harvat, mutta ah sitäkin uskollisemmat, lukijat pääsisivät nopeasti takaisin kärryille, niin tässä loka-tammikuun Top Ten!

  1. Meille tulee harjakatto. Perse. Byrokratia jyräsi tällä kertaa, mutta onneksi on olemassa nerokas Plusarkkkitehtien Jani Lahti ja joustava lupakäsittelijä ja lopputulos näkyy alla. Ei paha.


  2. Tämän pariskunnan syvän reflektoinnin tulos: Me ei olla hyviä tinkimään juuri yhtään mistään. Talon budjetti on siis kasvanut jälleen ja pankkien hyvä usko laitettu koetukselle. Mutta nyt on raha-asiat järjestetty niin, että uskalletaan astua kaasulle ja porskuttaa eteenpäin.

  3. Rahat ei kuitenkaan riittäneet Pluslivingin palveluihin (syvä huokaus). Säästöjä oli pakko lähteä hakemaan jostain, ja se tarkoitti töiden pilkkomista pienemmille palveluntarjoajille. Onneksi löydettiin projektille taitava pomo, Contractorsin Matti Kelkkanen, joka hoitaa meidän puolesta pilkkomisen ja aikatauluttamisen.

  4. Minun tuttikuriirin ura on ohi. Prinssi Daaniel ei juoksuta vanhempiaan enää öisin, koska tutit lahjoitettiin tontuille. Onneksi tilanne korjaantuu noin kuuden viikon kuluttua, kun numero kaksi astuu kehiin loputtomine yösyöttöineen. Ei, minä en ole sarkastinen luonne.

  5. Meillä on ihania naapureita! Ja ne tarjoo pullaa! :) Naapurit on siis kuultu hyvällä menestyksellä.

  6. Honkatalojen soppari on allekirjoitettu ja sinetöity. Minä ja charmikas Heikki Jääskeläinen ollaan siirrytty jo halailuasteelle. Kilpailutuksen jälkeenkin Honkatalot oli meille selvä valinta ja saatanpa innostua tätä valintaa perustelemaan tarkemmin myöhemmin, sillä hirsitoimittajan valinta tuntuu pohdituttavan monia rakentajia.

  7. Meille tulee sittenkin ihan kokonainen kellari. Tai siis joskus myöhemmin. Jos siis rahat riittää. Tehdään siis kellarivaraus. Tarkennusta lisää myöhemmin. P.S. Autotallin viereiseen lämminvarastoon meillä on varaa, jee!


  8. Museoviraston kanssa ei kannata pelleillä. On tarkkaa puuhaa raportoida historian huminaa ja säilyttää sodanaikaisia muistomerkkejä. Meidän yhteistyö on kuitenkin sujunut hyvin ja näillä näkymin konekivääripesäke saa lähteä/siirtyä viivästyttämättä meidän projektia. Saadaan ehkä jopa kipata multaa tontin viereiseen taisteluhautaan, ettei lapsiraukat putoa sinne meidän tontin reunalta ja poikkaise raajojaan.

  9. Ollaan kerätty melkoinen ammattilaisten tiimi suunnittelemaan meidän koti. Kuka tiesi, että niitä tarvitaan näin monta?!?

  10. Rakennuslupa jätetään tällä viikolla. Yksi iso virstanpylväs on ihan kohta saavutettu. Jännittää!


sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hitaasti hirteen

On se kumma, kun aika vaan vierii eteenpäin, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Talonsa jo rakentaneet konkarit varmaan naureskelevat hiljaa mielessään, että "nonniin, nyt alkaa rakentamisen realiteetit näillekin untuvikoille pikku hiljaa selviämään!" :)

Muutama asia on kuitenkin tapahtunut viimeisen kahden viikon aikana. Johannes kävi arkkitehtimme Jani Lahden kanssa ennakoivassa lupakäsittelyssä Espoon kaupungin lupatarkastajan kanssa. Kaksi kommerverkkiä tuli esille: autokatos ja katto (ylläri pylläri, hän kirjoittaa hyvin lakonisesti). Autokatoksen haaste oli helppo korjata. Tarkastaja siis sanoi, että palovaatimukset eivät täyty, jos katos ei ole avoin kahdelta seinältä. Joten siirsimme varaston portaiden viereen katoksen vasempaan reunaan ja autojen oikealle puolelle tulee avonaisempaa varasto/pyörätilaa kevytrakenteisella "seinällä" esim. puuritilää tai vastaavaa. Tällä tavoin mahdollinen savu pääsee poistumaan kahteen suuntaan ja Espoon kaupunki voi edelleen ylpeillä tyytyväisenä asukkaidensa turvallisuudella. 

Mutta aijai, se katto. Tästä ei selvittykään ihan niin helpolla ja jännitys jatkuu edelleen. Lupakäsittelijämme totesi, että tässä asiassa meidän pitää ottaa yhteys alueen kaavoittajiin ja pyytää heiltä lausunto koskien kattoamme. Johannes teki tätä varten reippaana miehenä pyöräretken alueella Janin ehdotuksesta. Kaavoittajalle otettiin kuvia kaikista kaava-alueen rakennuksista, joiden katto poikkesi kaavan määräyksistä. Alkuviikosta otetaan sitten yhteyttä kaavoittajaan. Sormet ja varpaat ristiin!!! Muuten kaikki oli lupakäsittelijän mielestä kunnossa luvan jättämistä varten ja arvioi käsittelyajan olevan 3-4 viikkoa. Nopea kaveri meillä näköjään!

Toisaalta kiire ei ole, minkä voi otsikostakin päätellä. Tarjouksia odotellaan edelleen (huoh!) ja ne tarjoukset, mitä ollaan saatu, ovat pelottavan suurisummaisia. En siis edelleenkään ruodi raha-asiota enempää, kun faktat ovat vielä näin levällään. Mutta aamuyön pikkutunteita pikkuherran tuttikuriirina toimisen jälkeen tämän kirstunvartijan vatsaa on vääntänyt huolesta kerran jos toisenkin. No, reippaasti eteenpäin ja tulta päin, hiiohoi ja en garde! Kyllä se tästä.

P.S. Johannes-parka saattaa menettää alakerran kuntoiluhuoneensa. Ultra nimittäin paljasti, että minä saan mitä todennäköisimmin sisustaa Plusarkkitehtien Tarun kanssa prinsessahuoneen!

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Täyteblogi numero uno! :)

Perjantai oli verisuonia jäätävä päivä! Heikki Honkataloilta toi meille ensimmäisen hinta-arvion tulevasta talopaketistamme ja jännitys olikin sen mukaista Sitä ennen olimme saaneet ainoastaan Spigotilta LVIS-tarjouksen, mutta emme vielä muuta. Minä ikuisena varovaisena kirstunvartijana olin vääntynyt jännityksestä rullalle. Enkä täysin syyttä, sillä hinta meni yli sen, mitä budjettiin olisi mahtunut. Olisi ihana sanoa, että tämä on Honkatalojen syytä - pirun kallis designpulju! ;) Mutta tällä kertaa syy löytyy peilistä, sillä me vaan innostuttiin kakkua syödessä sen verran, että neliöistä pihistely saati terassien kutistaminen ei vain enää tunnu millään onnistuvan. En nyt lähde ruotimaan budjettia sen tarkemmin, sillä meille ei vielä ole tarpeeksi tarjouksia, jotta lopullinen hinta-arvio olisi tiedossa. Toivon mukaan ensi viikon lopulla ollaan viisaampia, kun saadaan arviot maatöistä, perustuksista, kellarikerroksesta ja sisätöistä. Jatketaan tästä aiheesta siis myöhemmin lisää.

Jännitystä saadaan lisää tiistaina, kun Johannes menee Plusarkkitehtien Janin kanssa tapaamaan Espoon kaupungin rakennusvalvojaa ennakoivan lupakäsittelyn muodossa. Suurin jännääminen koskee meidän kattoa, sillä kaava määrittelee, että rakennusten pääasiallisena kattomuotona tulee olla harjakatto. Alueelle on tosin annettu lupia muunlaisillekin katoille, mutta vähän tuo klausuuli silti huolettaa. Mutta jätetään huolehtiminen siihen asti, kunnes oikeita ogelmia ilmaantuu. Nyt muutamia fiilistelykuvia ja ensi viikonloppuna jatketaan toivon mukaan konkreettisemmalla tekstillä! :)

Ihanan väritöntä ja pelkistettyä. KonMarin juuri lukenut tykkää!
Kuva: Pinterest


Ihana lentsikkahylly lastenhuoneen seinälle.
Kuva: Pinterest
Tällä hetkellä mieli halajaa harmaata saunaa.
Kuva: Pinterest
Meidänkin makuuhuoneesta tulee iso ikkuna terassille.
Kuva: Pinterest
Tässä hyvä DIY-projekti Johannekselle.
Kuva: Pinterest